Leader Suupohjan sähköinen uutiskirje 6/2016 

 

Leader Suupohja 20 vuotta!

Leader Suupohja juhli lauantaina 8.10.2016 yhdistyksen 20-vuotista taivalta jäsenistön sekä sidosryhmien kanssa. Kiitos kaikille meitä muistaneille sekä juhlapäivää kanssamme viettäneille.
Juhlassa palkittiin yhdistyksen 20-vuotisen historian kaikki puheenjohtajat, kuvassa vasemmalta nykyinen pj Petri Piipari, Veli-Matti Niemelä, Hannu Suurpalo sekä Sirpa Kinnari.

 

Suupohjan Kehittämisyhdistyksen 20-vuotisjuhlassa puhui myös tulevaisuustutkija Ilkka Halava.
-Kaupunki on tiivistymä ihmisistä, jotka haluavat olla yhteydessä toisiinsa. Kunnilta ja kaupungeilta häviää tulevassa sote-uudistuksessa paljon tehtäviä. Paikkakuntien onnistuminen mitataan sillä, mikä on niiden kyky synnyttää inhimillistä vuorovaikutusta ja saattaa ihmisiä tekemään asioita keskenään. Eri kokoiset kaupungit toimivat Suomessa tutkijan mukaan hyvin. Suuruus ei ole mikään itseisarvo. 

Tulevaisuuden maaseudulle Halava povaa sisäviljelyn vahvaa tulemista. 
-Maailman ruokaongelma voidaan ratkaista, jos Hollannin kokoinen alue katetaan kerroksittain sisäviljelmillä. Suomessa kaikki voisi olla luomua.
Kun Halava matkaa maailmalla ja kertoo olevansa Suomesta, vastassa on ihastus.
- Finland! A dream country! Teillähän on koulutus, puhdas luonto ja kaikki.
Suomi tunnetaan maailmalla sivistyksen unelmamaana. Halava näkee, että muualta tuleva väki voi nähdä maaseudun ennakkoluulottomasti ja kehitellä suuriakin tapahtumia, esimerkiksi Suomessa voisi järjestää opettajien maailmansymposiumin ja tapahtuma voisi olla vaikka Kauhajoella. 

 Ilkka-lehti 12.10.2016 

Timo Vesiluoman historiikki

20-vuotta sitten - historiikki Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n 20-vuotisjuhlissa 8.10.2016

Arvoisa juhlaväki, hyvät suupohjalaiset, seuraa LEADER-dinosaurian muisteluita:

On hienoa olla tänään täällä paikalla. Olla juhlimassa Suupohjan kehittämisyhdistyksen 20-vuotista taivalta. 20 vuotta LEADER-toimintaa, aktiivista maaseudun, yritysten ja koko Suupohjan kehittämistä on upea juttu. Se on hieno saavutus, josta on syytä olla ylpeä.

Kun Suupohjan kehittämisyhdistystä perustettiin 20 -vuotta sitten, kukaan ei varmaan pohtinut mahdollisia tulevia vuosijuhlia. Toiminnan käynnistämisessä oli täysi työ. LEADER -toiminta oli koko Suomessa uutta, hieman outoakin eikä toiminnan jatkuvuudesta ollut takeita.

Puheeni otsikko on Suupohjan LEADER 20 vuotta sitten – historiikki. Ajattelinkin etenkin keskittyä otsikon mukaisesti Suupohjan kehittämisyhdistyksen perustamisvaiheeseen ja ensimmäisen ohjelmakauden kysymyksiin kuten:
 Mihin tilanteeseen ja miten Suupohjan kehittämisyhdistys syntyi sekä LEADER-toiminta käynnistyi?
 Pohdin myös sitä, mitä merkitystä LEADER-toiminnalla on ollut Suupohjassa?
 Lopuksi vielä muutama ajatus siitä, mitä yhteistä nykypäivällä ja 20-vuoden takaisella tilanteella on ja mitä voisimme siitä oppia?

Mihin tilanteeseen ja miten Suupohjan kehittämisyhdistys syntyi sekä LEADER-toiminta käynnistyi?

Suupohjan kehittämisyhdistyksen perustamisen aikoihin toipuminen 90-luvun lamasta oli vielä kesken. Suomi oli myös juuri kokenut yhden merkittävimmistä muutoksistaan sotien jälkeen, EU-jäsenyyden. Maaseutu oli murroksessa ja sen ihmiset hieman hämilläänkin.

Tässä tilanteessa LEADER, toimintaryhmätyö, tarjosi positiivisen signaalin ihmisille, joilla oli halu kehittää lähiympäristöään. Syntyessään LEADER oli Suupohjassa, kuten koko Suomessa uusi avaus, jolla ei ollut aiempaa vertailupohjaa. LEADER toi tullessaan kolmikannan. Kumppanuuden, jossa kunnat, yhteisöt ja yksittäiset ihmiset olivat samalla viivalla pohtimassa ja päättämässä seudun kehityksestä. Tämä LEADER-toimintatapa oli syntynyt EU:ssa 1990-luvun alussa, LEADER I ohjelman myötä.

Yksi varhaisista eurooppalaisen LEADER I-toiminnan seuraajista Suomessa oli Kaarlo Lepistö. Nostan hänet esille siksi, sillä hän välitti meille Suupohjaan tietoa LEADERistä jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Tämä joviaali rättisitikkamies ja maaseudun kehittäjä työskenteli 1990-luvun alussa Vaasan lääninhallituksessa. Kaarlo seurasi, sanoisin oikeastaan fanitti skotlantilaisia LEADER-ryhmiä. Hänen kertomansa esimerkit ja tarinat näistä LEADER-ryhmistä olivat innostavia. LEADER oli jotain uutta: innovatiivista, paikallista ja ihmistä lähellä. Kaarlon välittämä tieto vaikutti mielestäni siihen, että Suupohja oli ensimmäisten joukossa hakemassa LEADER II-ohjelmaa.

Kun sitten vuoden 1995 kesäkuussa Timo Urpala Etelä-Pohjanmaan liitosta ja Heikki Lintala silloisesta Etelä-Pohjanmaan maaseutupiiristä soittelivat, että nyt sitä LEADER-rahoitusta voisi hakea, viesti meni oitis perille. Aika oli kypsä ja maaperä oli pohjustettu tarinoilla Skotlannista.

LEADER II-haku järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa kesällä 1995. Haku kesti vain muutaman viikon ja umpeutui keskellä lomia – heinä-elokuun vaihteessa. Tätä pikahakua voisi kuvailla esivalmisteluksi, joka lähinnä paalutti tonttia tulevalle Suupohjan LEADER:lle.

Muistan vieläkin, miten helteisenä heinäkuun viikonloppuna, tyhjässä Isojoen virastotalossa perehdyin englanninkieliseen EU:n monisteeseen LEADER-toiminnasta. Sana LAG - Local Action Group tuli tutuksi. Kehittämissysteemin salat aukenivat vähitellen ja ahaa-elämys seurasi toistaan.
Suupohjan esihakemus LEADER II- toimintaryhmäksi täydentyi tuona viikonloppuna kahvin ja suklaapatukoiden voimalla. Seuraavan viikon alussa käsissä olikin noin 10-sivuinen hakemuspaperi.

Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että tuo hakemus oli vielä kuntalähtöinen raakile. Samaa mieltä oli myös Maa- ja metsätalousministeriö, joka havaitsi, että LEADER-hakua ei kannata järjestää heinäkuussa. Yksikään hakemus Suomessa tässä ensimmäisessä haussa ei täyttänyt ehtoja ja ollut riittävän hyvä tullakseen valituksi. MMM päättikin viisaasti antaa kaikille hakijoille mahdollisuuden täydentää hakemustaan joulukuun 1995 alkuun mennessä.

Syksyn 1995 kuluessa Suupohjassa voitiin tarkentuneen tiedon pohjalta käynnistää aito, osallistava ja osallistuva suunnitteluprosessi, johon mm. järjestöt ja kylät toimittivat materiaalia. Kauhajoen kunnantalolla järjestettiin LEADER-toiminnasta kertova infotilaisuus, jossa seudun järjestöille, kyläyhdistyksille, oppilaitoksille ja kunnille kerrottiin toimintaryhmätyön ja LEADERin mahdollisuuksista.

Tämä kokous valitsi hakemusta valmistelevan työryhmän, johon tuli edustaja jokaisesta silloisesta Suupohjan seutukunnan kunnasta. Jurvasta työryhmään tulivat Sirpa Kinnari ja Jarmo Juntunen, Teuvalta Marja-Leena Saksa, Karijoelta Veli-Matti Niemelä, Isojoelta Asko Luhtala ja Kauhajoelta Risto Kuutti ja Hannu Vainionkulma. Allekirjoittanut toimi työryhmän sihteerinä ja Sirpa Kinnari puheenjohtajana.

LEADER-prosessi - ei projekti - kuten silloin jo todettiin, eteni ja uusi, merkittävästi paranneltu hakemus jätettiin perustettavan yhdistyksen lukuun ajallaan joulukuussa 1995. Tällä kertaa aikaa oli riittävästi myös sille, että viralliset kuntien rahoituspäätökset saatiin tehtyä ennen hakua.

Valtion päätöstä hakemukseen saatiin odottaa vajaan vuoden, mutta se kannatti. 2.9.1996 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti valintansa: Suomeen oli valittu 22 uutta LEADER-ryhmää, joiden joukossa oli Suupohja. Tulos oli Suupohjan kannalta erinomainen. Hakemuksemme oli silloisten 5b-alueiden paras ja koko Suomen 2. paras. Suupohjan kehittämisyhdistyksen virallinen perustamiskokous saatettiin pitää Teuvan lukion auditoriossa samana syksynä hieman myöhemmin.

Suupohjan kehittämisyhdistys ry oli siis syntynyt. Yhdistyksen ensimmäinen hallitus oli hyvin laaja, käsittäen 25 jäsentä, jotka edustivat alueen kuntia, järjestöjä ja yksityisiä henkilöitä. Vaikka jäsenmäärä voi tuntua suurelta, osallisti se ihmisiä sekä loi uudelle toiminnalle sitä kautta hyväksyntää.
Valmistelutyöllä oli seurauksensa myös valmistelijoille. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Sirpa Kinnari ja varapuheenjohtajaksi Hannu Vainionkulma. Itse puolestaan aloitin yhdistyksen toiminnanjohtajana ja LEADER-koordinaattorina aprillipäivänä 1997. Kaverikseni yhdistyksen toimistoon tulivat kehittämissuunnittelijaksi Paavo Mattila ja toimistosihteeriksi Pia Huhtaluoma.

Yhdistyksen ensimmäinen LEADER-toimisto perustettiin Isojoen kunnanviraston alakertaan vanhaan vallesmannin kansliaan. Tämä oli kuvaavaa: kun valtion palvelut vetäytyvät – tuli LEADER tilalle.

Ensimmäinen sopimus Maa- ja metsätalousministeriön kanssa LEADER-ohjelman toteuttamisesta allekirjoitettiin vapun alla 1997 Säätytalossa Helsingissä. Kuten vappuun kuuluu, silloin satoi räntää. Tästä huolimatta tunnelma oli korkealla.

Alkuvaiheessa innostus toimintaa kohtaan oli suurta. Suupohjalaisia toimijoita haluttiin myös kouluttaa LEADERin ja projektimaailman saloihin. Järjestettiin kyläagenttikoulutus, johon valittiin noin 40 innokasta kehittäjää – kyläagenttia eri puolilta Suupohjaa. Ensimmäiseen koulutustilaisuuteen Sotkan Kesti-Pirtille tuli lisäksi muutama henkilö ilmoittautumatta, joista eräskin isäntämies totesi: ”Mä tulin ny koulutuksehen. Ja mä en lähäre täältä mihinkään. Jonsei maharu niin saatta kantaa mut pihalle”.

Myös yhdistyksen hallitusta koulutettiin aktiivisesti, mikä edesauttoi toiminnan omaksumista. Jouhevaan käynnistymiseen vaikutti varmaan myös se, että yhdistyksen hallitukseen oli sanalla sanoen valikoitunut hyviä tyyppejä. Asioista keskusteltiin yhdistyksen puheenjohtajan, Sirpan johdolla laaja-alaisesti, tasapuolisesti ja eri vaihtoehtoja pohdiskellen. Mieleeni ovat jääneet mm. Jussi Kleemolan ja Taisto Tiittasen syvälliset pohdinnat. Päätöksissä pyrittiin aidosti katsomaan koko Suupohjan etuja ja kuntakohtaista taktikointia ei juurikaan esiintynyt.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että uusi toimija kohtasi joskus ympäristössään myös vastustusta. LEADERin oma rooli ja elintila oli joskus raivattava teoilla.

Ensimmäinen LEADER-kausi oli pioneerihenkistä uudisraivausta. Myös työskentely toimistossa muistutti yrittämistä ja päivät olivat pitkiä. Monet säännöt ja tulkinnat piti luoda sitä mukaa, kun asioita tuli eteen. Suomalainen hallinto ei ollut kohdannut moista toimintaa aiemmin. Tämä oli toisaalta helpotus, koska näin ollen ei ollut liikaa byrokratiaakaan. Ei ollut myöskään hankkeiden sähköistä käsittelyjärjestelmää. Word ja Excel olivat ainoat työkalut, joilla päästiinkin pitkälle. Maakunnan LEADER-ryhmien onni oli myös se, että äsken mainittu joviaali rättisitikkamies - Kaarlo - oli siirtynyt Etelä-Pohjanmaan maaseutupiirin palvelukseen. Kaarlon periaatteena oli tulkita asioita aina toimintaryhmien ja hakijoiden eduksi. Parhaimmillaan hankkeen käsittely kesti vain reippaan viikon hakemuksen jättämisestä päätökseen.

Asioita saatiin aikaan. Ensimmäisellä kaudella hankkeita taisi olla noin 150 kappaletta. Mieleeni ovat äsken videolla (LEADER Suupohjassa 20 vuotta) nähtyjen lisäksi jääneet esimerkiksi sellaiset hankkeet kuten Suupohjan opinnäytepörssi, Kärjenkosken monitoimitalo, Teuvan kulttuurisaareke, Nikkarikeskus sekä Beetta ysi -sateenvarjohanke, jolla luovasti rahoitettiin monia selvityshankkeita sahtiopistosta aina pellavan jalostukseen. Herätyskello puolestaan oli hanke, jossa Suupohjaan perustettiin viisi kehittämistiimiä hyvien tyyppien varaan, annettiin niille pieni budjetti ja pyydettiin kehittämään. Tulosta tulikin mm. elintarvikealalla ja nuorten aktivoinnissa. Yhteistyö muiden rahoittajien ja toimijoiden kanssa loi käsitteen kehittämisen palapeli, jossa pyrittiin yhdessä luomaan paras ratkaisu asioille.

Niin kuin sanoin, innostus toimintaan ja halu kehittää olivat alussa kovat. Täytyy vieläkin ihailla sitä, miten hallituksen ja työjaoston jäsenet jaksoivat arvioida hankkeita ja pohtia kehittämistä ja iltaisin tunti toisensa jälkeen, hyvinkin myöhään. Oma lukunsa olivat myös turinatuokiot, turpakäräjät, keskustelut, joita käytiin kokouspaikkojen pihassa myös kokousten jälkeen, joskus jopa puolille öin. Jos kehittämisessä voi päästä lähelle flow-tilaa, ensimmäinen LEADER-kausi oli lähellä sitä.

Mitä merkitystä LEADER-toiminnalla on Suupohjassa ollut?

Uskallan väittää, että LEADER-toiminnalla on Suupohjassa ollut suuri merkitys. Toiminta on ollut pääsääntöisesti onnistunutta ja vaikuttavaa. Luulen, että eräs syy tähän on ollut toiminnan alkuvaiheessa järjestetty yhdistyksen hallituksen laaja kehittämiskoulutus sekä samaan aikaan toteutettu kyläagenttikoulutus. Ne loivat toiminnalle alusta pitäen vankan pohjan.

Toimintansa aikana LEADER on edesauttanut Suupohjassa satojen työpaikkojen ja kymmenien yritysten perustamista. Se on myös tarjonnut kymmenille kylille mahdollisuuden kehittää elinvoimaansa ja järjestöille toteuttaa ideoitaan. LEADER on myös kehittänyt alueen osaamista.
Uskon, että LEADER on jättänyt toiminnassa mukana olleille ihmisille pysyvän kehittämisen muistijäljen. LEADER on jättänyt Suupohjaan myös kollektiivisen muistijäljen ja luonut alueelle uudenlaisen, osallistavan tavan kehittää seutua. Kehittämisyhdistyksen osallistava työskentelytapa myötävaikutti aikanaan myös johonkin, josta kasvoi joitain isompaa. Esimerkkinä tästä ovat Kauhajoen seudun verkostopilotti ja aluekeskusohjelma. Noiden ohjelmien yhtenä tuotoksena on tämäkin tila, jossa juhlimme.

Omalta osaltani voin todeta, että tasan 10 vuoden työ LEADERin parissa loi vahvan kehittämisen pohjan, joka ei unohdu. LEADERin toimintamallit bottom up-osallisuus, innovatiivisuus, kumppanuus ja verkottuminen vaikuttavat edelleen vahvasti myös nykyisessä työssäni.

Mitä yhteistä nykypäivällä ja 20-vuoden takaisella tilanteella on ja mitä siitä voisimme oppia?

20 vuotta sitten Suupohja ja Suomi olivat murrostilanteessa, johon LEADER istui hyvin ja toi uusia mahdollisuuksia. Tämä päivänä olemme ehkäpä samanlaisessa mutta myös uudessa murrostilanteessa. Teknologinen kehitys, kansainvälistyminen, maakunta- ja sote-uudistus luovat paineita maaseudulle. Ne luovat toisaalta aktiivisille toimijoille myös uusia toiminnan mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.

Kehittämisyhdistys ja LEADER voi olla jatkossa myös uuden, tulevaisuuden kunnan paras kaveri. LEADERin avulla voidaan kokeilla ja uudistaa alueen palveluita, elinkeinoja ja elinvoimaa.

Kaikki lähtee aina ihmisistä ja halusta kehittää. Mahdollisuuksien tarjoaminen paikallisille ihmisille uusilla keinoilla, uusilla tavoilla ja uusilla kumppaneilla on se ydin johon aikuiseksi kasvanut 20-vuotias LEADER Suupohjassakin toivon mukaan jatkossakin pystyy.

Lämpimät onnittelut 20-vuotiaalle Suupohjan kehittämisyhdistykselle ja lukuisia innovatiivisia kehittämisvuosia lisää!

 

 

UUDET TUULET -blogipalstalla Kylille-hankkeen vetäjä Tuija Takamäki pohtii yhdistysten roolia ja menestystekijöitä nyky-yhteiskunnassa 

  "Aina oppii uutta, kun lähtee kylille.

Noin 4 miljoonaa suomalaista asuu kaupungeissa ja niiden kehysalueilla. Määritelmästä riippuen yhteensä 1,2 - 1,6 miljoonaa suomalaista asuu maaseudulla ja kylissä, joita Suomessa on noin 4000. Kyliä on niin haja-asutusalueilla,  keskustaajamissa kuin keskustojen liepeille nousseissa uusissa asuinalueissa. Vaikka kylät ovat eri kokoisia ja niiden olosuhteet sekä sijainnit vaihtelevat, niissä on myös paljon yhteisiä asioita. Kylä on paikallisyhteisö, johon asukkaat tuntevat  kuuluvansa. Paikallisella asuinympäristöllä on huomattava merkitys ihmisten viihtyvyydelle.

 Yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Se keskittyy ja kasautuu sekä ikääntyy. Kuntien rakenteita ja kuntalaisten palveluita ravistellaan. Yhteisöllisyyden merkitys on löydetty uudelleen vastineena nykyajan yksilöllisyyden korostamiselle. Kylätoiminta  on asukkaiden omaehtoista toimintaa oman asuinalueensa hyväksi. Kyläyhdistysten ja järjestöjen merkitys on kasvanut kylän hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja turvallisuuden kehittäjänä ja kyläyhdistys toimii yhä useammin myös välittäjänä  palveluiden käyttäjien ja tuottajien välillä. Kylätoiminta tuottaa kyläläisille erilaisin tapahtumin, tiloin ja palveluin yhteisöllisyyttä ja virkistystä. Perinteisesti kylätoimintaan kuuluu myös kylän asioiden ja etujen ajaminen. Kyläyhdistykset  toimivat nykyään yhä enemmän myös kylän kehittäjinä. Kyläyhdistysten ja muiden kylässä toimivien yhdistysten toiminnan kautta kylä näyttäytyy aktiivisena alueensa kehittämiseen sitoutuneena paikkana. 

 Yhdistysrekisterissä on noin 135 000 rekisteröityä yhdistystä, jäseniä näissä arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa. Järjestötoiminta ja erityisesti yhteisöllisyys järjestötoiminnassa on suuri voimavara ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden  lisääjänä, mikä korostuu entisestään rakenteellisten uudistusten ja heikkenevän taloudellisen tilanteen myötä. Hyvä ja toimiva yhdistys toimii sosiaalisena yhteisönä jäsenilleen. Suupohjan alueeltakin löytyy vielä vahvaa yhdistystoimintaa ja  talkoohenkeä, joka pitää kylät ja asuinympäristömme elinvoimaisina ja viihtyisinä ja luo mahdollisuuden myös uudenlaisten toimintamallien kehittelyyn ja kokeiluun.

Yhdistysten keskeisimpiä menestystekijöitä ovat tutkimuksen mukaan sitoutunut ydinjoukko, koulutusmyönteisyys, valmius ottaa vastaan haasteita ja sietää riskejä, jäsenistön mahdollisuudet vaikuttaa järjestettävään toimintaan, avoimuus ympäristön suhteen ja pyrkimykset verkostoitua muiden paikallistoimijoiden kanssa sekä monipuoliset toimintatavat ja osallistumismahdollisuudet. Yhdistysten toiminta on riippuvaista toimijoiden tiedonkeruusta ja oppimisesta. Tämän päivän yhteiskunnassa tiedon merkitys on suuri ja se heijastuu myös yhdistyskentälle, missä yleistyvään projektitoimintaan kuuluu prosessinomaisuus. Yhdistystoimintaan sitoutuminen on yhteydessä toimijoiden motiiveihin ja odotuksiin. Yhdistystoimintaan voidaan houkutella uusia ihmisiä erilaisilla tempauksilla ja kynnys astua mukaan on saatava mahdollisimman alhaiseksi. Jäsenten koulutukseen ja yhdistystoimintaan perehdyttämiseen on jatkuvasti syytä panostaa.

Näihin haasteisiin pyritään nyt vastaamaan järjestämällä yhdistystoimijoille koulutusta!
29.10.2016 HÄTÄENSIAPUKURSSI SPR Teuvalla
2.11.2016 HYVÄN YHDISTYKSEN HALLINTO Kauhajoella
16.2.2017 YHDISTYSTOIMINTA UUTEEN NOUSUUN – Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen

Paranna ensiapuvalmiuttasi 

HÄTÄENSIAPUKURSSI 5 h la 29.10. klo 10-15 Teuvalla Pappilankankaan hiihtomajalla, osoite Hiihtomajantie 213, Teuva.
Kylille-hanke järjestää SPR:n Hätäensiapukurssin 5 h. Kurssilla käydään läpi mm. elvytys, tajuttoman ensiapu, verenvuoto/sokki ja lyhyesti sairaskohtaukset. Käytännön harjoituksia!  Hätäensiapukurssi on voimassa 3 vuotta ja se sopii myös kertauskurssiksi, jolla voit jatkaa voimassa olevaa Ensiapukurssi EA1- tai EA2 -todistuksen voimassaoloa 3 vuotta.
Kurssi on osallistujille maksuton, sis. väliaikakahvit. Kurssille mahtuu 20 henkilöä. Ilmoittautumiset 21.10. mennessä tuija.takamaki@leadersuupohja.fi, 040 7055 801. 

Hyvän yhdistyksen hallinto 
ke 2.11, klo 18 – 21  Kotiseututalo,Cafe Valkoinen puu, Topeeka 15, Kauhajoki

Yhdistyksen toiminta perustuu yhdistyksen omiin sääntöihin ja yhdistyslakiin. Koulutuksessa käydään läpi yhdistyksen hallinnon perusteita. Hyvä hallinto luo vahvan ja kestävän pohjan yhdistystoiminnalle.
Illan aiheina on mm. päätöksenteko yhdistyksessä, yhdistyksen hallinnon toiminta, jäsenyys ja maksut. Koulutuksen aikana voidaan työstää yhdistysten sääntöjä, joten ota omat säännöt mukaan.
Tilaisuudessa myös Trilla esittelee toimintaansa ja palveluitaan, mm. ilmaiset työllisyyspalvelut yhdistyksille! 

Tilaisuus on ilmainen ja avoin kaikille! Kahvitarjoilu, tervetuloa!

Kouluttajana toimii PLU ry:n aluejohtaja Aino-Maija Siren.
Ilmoittautumiset viimeistään pe 28.10 mennessä tuija.takamaki@leadersuupohja.fi, 040 7055 801.  

YHDISTYSTOIMINTA UUTEEN NOUSUUN - Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen
To 16.2, klo 18.00 – 21.00,
paikka tarkentuu myöhemmin

Yhdistystoiminta perustuu yhdessä tekemiseen. Hyvä yhdistys on yhteisöllinen, mutta mitä yhteisöllisyys itse asiassa on ja miten sitä luodaan? Koulutuksessa pohditaan myös yhteisöllisyyden nykypäivän haasteita ja kysymystä, miten johtaa erilaisia ihmisiä. Onko vapaaehtoisuudella tulevaisuutta?
Kouluttajana toimii PLU ry:n seurakehittäjä Kirsi Martinmäki
Kuulemme myös Marttojen menestyksen salaisuuden, mitä on marttailu ja miten Martat ovat saaneet toimintansa uuteen nousuun! Marttojen kehitysjohtaja ja järjestötiimin vetäjä Marjahelena Salonen opastaa ja innostaa meitä marttailuun. 

Kulttuuribuumi! toi teatterikerhon Metsäkylään

Jurvan Metsäkylän Nuorisoseuralla käy vilske ja vipinä, kun kymmenkunta lasta kirmaa pitkin seurantalon avaraa salia. Ohjaaja Piia Kallion opastamana kerholaiset aloittavat viikoittaisen kokoontumisensa vauhdikkaalla hippaleikillä ja riemun kiljahduksista päätellen kaikilla tuntuu olevan todella hauskaa.

-          Meillä on tosi mahtava ryhmä. Saan itsekin joka kerta täältä hurjasti energiaa, Kallio hymyilee vilkaisten sopuisasti leikkivää katrastaan.

Metsäkylän teatterikerho aloitti toimintansa syyskuun alussa. Heti ensimmäisestä kerrasta alkaen talolle on löytänyt tiensä mukava määrä oman kylän lapsia ja nuoria. Kauimmainen harrastaja saapuu paikalle Sarvijoelta.

-          Nuorimmat ovat ekaluokkalaisia, ja vanhin on 13-vuotias. Ryhmässä on niin tyttöjä kuin poikia. Kerholaisten määrä on vakiintunut 9-10 osallistujaan, mikä on mielestäni varsin ihanteellinen määrä, sillä kaikille ehtii antaa omaa huomiota. Mukaan toki mahtuu vielä muutama harrastaja lisääkin, ohjaaja vinkkaa.

Koulutuksesta varmuutta

Piia Kallion luotsaamassa teatterikerhossa pääsee harrastamaan kulttuuria ja toteuttamaan itseään.

-          Olen aina halunnut ohjata lapsille jotakin ja varsinkin teatteri on lähellä sydäntäni. Huomasin Facebookissa ilmoituksen, jossa Kulttuuribuumi! etsi ohjaajia Suupohjan alueelle, joten hakeuduin toimintaan mukaan. Pidin erityisesti siitä, että vetäjien ei tarvitse olla ammattilaisia, vaan kukin voi ohjata sitä, mitä itse kokee osaavansa.

Kalliolta löytyvät plakkarista niin Suomen teatteriopiston kuin ohjelmapalvelun tuottajan opinnot. Viime vuodet jurvalainen on työskennellyt virikeohjaajana ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa.

-          Ennen ensimmäistä kerhokertaa jännitti aika paljon, mutta Kulttuuribuumin! tarjoama koulutus toi omaan tekemiseen uskoa ja varmuutta. Ryhmän toiminnot suunnittelen aina etukäteen, mutta aika paljon ne elävät joka kerta. Leikimme paljon erilaisia leikkejä ja teemme erityyppisiä improharjoituksia. Kerholaiset ovat tehneet jo omia näytelmiäänkin pienissä ryhmissä.

 

Ensiesiintyminen lähestyy 

Teatterikerhon ensimmäinen iso esiintyminen tapahtuu 4. joulukuuta Metsäkylän Nuorisoseuran 80-vuotisjuhlassa. Piia Kallio kirjoitti nuorisoseuran väen toiveista käsikirjoituksen, joka herätetään eloon sopivasti joulun kynnyksellä.

-          Kysyin lapsilta, haluavatko he tehdä näytelmän, ja vastauksena oli huutomyrsky ”Joo!”, Kallio nauraa.

-          Näytelmässä on sekä toimintaa että hauskuutta. Mukaan tarinaan on ujutettu myös nuorisoseura ja joulupukki. Harjoitukset on nyt aloitettu, ja innokkaita lavastajiakin porukasta löytyy. Nuorisoseuran aktiivit ovat luvanneet auttaa lavan siivouksessa ja järjestelyissä.

Piia Kallio pitää erittäin tärkeänä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokoontua harrastusten pariin myös sivukylillä. Vapaaehtoisena ryhmäänsä vetävä Kallio kannustaa muitakin aikuisia kantamaan kortensa kekoon hyvän asian puolesta.

-          Ymmärrän, että jokaisella on omat kiireensä, mutta harrastuksiin kuskaaminenkin vaatii oman aikansa. Toivon kovasti, että yhä useampi aikuinen aktivoituisi oman kylän lasten harrastustoimintaan mukaan. Kulttuuribuumi! toimii ryhmän apuna, enkä ainakaan itse olisi saanut aloitettua kerhon toimintaa ilman sen tukea, hän tuumaa.

 

Kiva harrastus! 

Oman kylän teatterikerhon toiminnasta nauttivat myös sisarukset Mandy, Peppi ja Eemeli Uusitupa. Kolmikon koti sijaitsee vain kivenheiton päässä nuorisoseurantalolta.

-          On tosi kivaa, kun pääsee lähelle harrastamaan teatteria. Käymme täällä pelaamassa myös sählyä, he kertovat.

Kerhon sisältö on miellyttänyt sisarusparvea suuresti.

-          Olemme leikkineet, sopineet säännöt ja harjoitelleet jo näytelmiäkin. Piia on tosi mukava ohjaaja.

Nuorisoseuran juhlanäytelmää ja loppukeväässä häämöttävää Kulttuuribuumi! -viikkoa lapset odottavat innolla.

-          Näytteleminen on hauskaa, ja lavasteiden tekeminen kiinnostaa myös, kerholaiset ynnäävät.

-          Sitten kun meillä on se joulujuttu, minä voisin tehdä sinne joulutonttuja. Ainakin sata, ekaluokkalainen Mandy kaavailee isosiskon ja -veljen nyökytellessä vieressä.

 

Jurvan Metsäkylän Nuorisoseuran teatterikerho on osa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran Kulttuuribuumi! -hankkeita, jotka toimivat Leader Suupohjan ja Leader Liiverin alueilla. Kulttuuribuumi! tarjoaa maaseudun lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa säännöllistä ja ohjattua taide- ja kulttuuritoimintaa omalla kotiseudullaan.

 Metsäkylän lisäksi Suupohjan alueella pyörivät teatteriryhmä Isojoen Vanhankylän Nuorisoseuralla sekä kuvataideryhmä Teuvan Nuorisoseuralla. Lokakuun lopussa teatterikerho käynnistetään myös Teuvan Perälän Nuorisoseuralla. Lisäksi suunnitelmissa on sarjakuvakerho Kauhajoelle. Ryhmiä voidaan perustaa läpi hankkeen, mikäli vapaaehtoisia aikuisvetäjiä löytyy ja harrastajia riittää. Tavoitteena on, että kerhojen toiminta jää elämään hankeajan loputtua.

Taide- ja kulttuuriryhmät kokoontuvat syyskauden ja kevätkauden harrastuksensa pariin ja valmistavat oman esityksensä tai näyttelynsä toukokuussa 2017 järjestettävälle Kulttuuribuumi! -viikolle. Hankkeiden toiminta-aika on 1.1.-2016-31.8.2018. Lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.epns.fi/kulttuuribuumi

 

Yläkuvassa ohjaaja Piia Kallio ja teatterikärpäsen puraisema poppoo. Alakuvassa sisarukset Mandy, Peppi ja Eemeli Uusitupa nauttivat näyttelemisestä.

 

 

Suupohjan juhlatalot -esite päivitetään nettiversioksi!

Suupohjan juhlatalot -esite on tehty vuonna 2010. Esite päivitetään nyt nettiversioksi. Voitte ilmoittaa puuttuvan tai päivittää kylä/nuorisoseurantalonne tiedot maksutta nettiversoon.

Jokaiselle kohteelle/osallistuvalle taholle on tilaa yksi sivu.
Jokaisen kohteen esittelysivu kootaan seuraavasti:
1) Sijaintikunta
2) Kohteen nimi
3) Vapaa tekstikenttä max. 400 merkkiä välilyönteineen:
Esim. taloa vuokraavan /omistavan yhdistyksen nimi, historiaa, kesä/talvikäyttö, millaiseen käyttöön tila soveltuu, talon sijainnin erityispiirteet ym.
4) Kohteen osoite (katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka)
5) Tilat ja varustus
Esimerkiksi tilojen kuvaus, henkilömäärä joka tiloihin mahtuu, keittiön varustetaso, saniteettitilat, pysäköintitilat, sali, kahviotila, näyttämö, piha-alue ym.
6) Tiedustelut ja varaukset
Henkilön/henkilöiden nimi ja puhelinnumero (ja sähköpostiosoite ja nettisivuosoite), tieto siitä, onko vuokraajan tiedossa joku/joitain pitopalvelua järjestäviä tahoja, joita talolla käytetään. Mikäli näin on, esitteeseen tulee lause: ”Tiedustele myös pitopalvelua!"

Ilmoita kylätalosi uudet tai päivitettävät tiedot Tuijalle, tuija.takamaki@leadersuupohja.fi, 040-7055801.

 

 

Leader Suupohjan hallitus kokoontui Isojoella

 

Leader Suupohjan hallitus kokoontui 20.9.2016 Isojoen Kärjenkoskella. Kokouksessa myönteisen rahoituspäätöksen saivat seuraavat hankkeet/hakijat: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy: Maito-Kurikka, Suupohjan Perunalaakso Oy, Puuidea Oy, Ab Horseman Finlandia Oy, Rakennusliike Jukka Leppäniemi Oy, Rintaluoma Oy ja Kauhajoen Palvaamo Oy. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tekee kaikille hankkeille vielä laillisuustarkastuksen ja lopullisen rahoituspäätöksen.

VIRE-rahoitusta myönnettiin Lauhanmaan Kyläseura ry:n Viileäjääkaapille ja Tukiryhmä Minnea ry:n päihdeluennolle.

Leader Suupohjan hallitus kokoontuu seuraavan kerran 15.11.2016 Kurikassa. Hankehakemukset tulee olla valmiina tuota kokousta varten 1.11.2016 mennessä joko Hyrrä-järjestelmässä tai paperisena Leader Suupohjan toimistolla.

Joulukuun kokous pidetään todennäköisesti 13.12.2016. Hankehakemusten tulee olla valmiina Hyrrä-järjestelmässä tai paperisena yhdistyksen toimistolla kokousmateriaalia varten kahta viikkoa ennen kokouspäivää.  

Vuoden 2016 viralliset rahoituspäätökset

Leader Suupohjan hallituksen hyväksymistä hankkeista 22 on saanut virallisen rahoituspäätöksen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Päätöksen saaneet yritystuet:

HiljaHelena Ky, Kurikka
Erikoismaalaus N. Myllymäki, Kauhajoki
Lakeus Design Oy, Kauhajoki
Sirpa Hasunen, Kauhajoki
Koneistamo Kivelä Ky, Kurikka
Rintaluoma Oy, Teuva
Mad Devil, Kauhajoki
Hakola Huonekalu Oy
Leo-Matti Ojala Oy
Artemis-Steel Ky
Fysioterapia Forte Oy
KO-HO Industrial Design Oy

Päätöksen saaneet hanketuet:

Teuvan Rivakka ry: Pappilankankaalle liikunnasta iloa, Teuva
Jyryn Kyläyhdistys ry: Grillikota, Kurikka
Etelä-Pohjamaan Nuorisoseura ry: Kulttuuribuumi!, Suupohja
Nummiska Tiimi ry: Nummiska 2015, Kauhajoki
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy: Alihankintayritysten toimintaedellytysten parantaminen, Suupohja
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä: Kulttuurikylpy, Suupohja
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä: Digitaalinen maaseutu
Kauhajoen Ampujat ry: Elektronisten ampumaratalaitteiden hankinta ja ratojen muutostyöt
Kurikan Metsästysseura ry: Projekti Pirttimaa
Kurikan kaupunki: Elämyksellinen Botniaring

Hanke- ja yritystukien haku ja hanketukien päätökset tapahtuvat nyt sähköisenä Hyrrässä.
Sähköinen maksuhaku on myös avautunut niiden hankkeiden osalta, joiden rahoituspäätös löytyy Hyrrästä. Mikäli hankkeella on paperinen päätös ja nyt olisi aika hakea maksatusta, ota yhteyttä Leader Suupohjaan tai suoraan ELY-keskukseen ennen maksatuksen tekoa. Maksuhakemusta voi hakea myös paperisena.

Jäsenkampanja päättyi 4.9.2016

Leader Suupohjalla on ollut käynnissä jäsenhankintakampanja aina tämän vuoden toukokuusta syyskuun alkuun saakka. Uusia jäseniä yhdistykselle saatiin kampanjan aikana kymmenkunta. Kampanjan aikana arvottiin kaikkien jäsenten kesken kaksi hiiligrilliä ja viisi mölkky-peliä. Jo aiemmin arvotut mölkky-pelit voittivat Tuomas Koivuniemi Kauhajoelta ja Johanna Peltoniemi Teuvalta ja hiiligrillin Lasse Åkerblad Teuvalta.

Jäljellä olevat mölkky-pelit menivät Jari Hakolalle Kurikkaan, MTK Isojoki ry:lle Isojoelle ja Informaatiotekniikan Museoyhdistys ry:lle Kurikkaan. Hiiligrillin voitti Luovan Nuorisoseura ry Kurikasta. Paljon onnea voittajille!

Voitot voi noutaa Leader Suupohjan Kauhajoen toimistolta tai erikseen niin sovittaessa Kurikan toimistolta.

   

 

Hankeviestinnän ei tarvitse olla tylsää! Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Leader-ryhmät kutsuvat kaikki maakunnan kehittämistyössä mukana olevat iskemään tarinaa 26.10.2016 Rytmikorjaamolle 

Luvassa on asiaa ja käytännön harjoituksia, joilla luoda kiinnostavaa sisältöä viestimiin. Tarinakätilöksi saamme Anne Kalliomäen, joka on tarinalähtöisen palvelumuotoilun edelläkävijä Suomessa. 

Tilaisuuden vetäjä Anne Kalliomäki on kouluttanut ja tuottanut tarinoita ja tarinallistamiseen liittyviä suunnitelmia yrityksille jo kahdeksan vuoden ajan. Ennen Tarinakoneen perustamista Anne on työskennellyt pitkään televisio- ja elokuvatuotannoissa.

Päivän aikana työstämme omia hankkeitamme tarinallistamisen menetelmillä pohtimalla muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Miten innostat ja sitoutat toimijoita tarinan avulla?
  • Miten saat hankkeen yleisön pauloihisi?
  • Miten muotoilet hankkeesta tarinakokemuksen ?
  • Mistä löytyy hankkeen oma koukuttava ydintarina?
  • Miten tarinaa hyödynnetään kohtaamisissa ja erilaisissa kanavissa?

Maksuton tilaisuus on tarkoitettu hanketoimijoille, projektipäälliköille, hankeviestijöille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tutustu päivän ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan maanantaihin 24.10. mennessä tästä.

(kuva Jonne Renvall)

 

 

Seuraa Leader Suupohjaa seuraavista kanavista:

www.leadersuupohja.fi
www.facebook.com/suupohjankehittamisyhdistys
twitter.com/sky_ry
www.instagram.com/leadersuupohja
www.facebook.com/groups/seikkailesuupohjassa
youtube