Leader Suupohjan uutiskirje 5/2019

 

Hanna-Leena Pihlajaniemestä Leader Suupohjan uusi toiminnanjohtaja

Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n hallitus valitsi torstaina 26.9.2019 yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi tradenomi Hanna-Leena Pihlajaniemen Kristiinankaupungista. Pihlajaniemi aloittaa uudessa työtehtävässään 1.11.2019 alkaen.

Toiminnanjohtajan tehtävään hän siirtyy yhdistyksen kehittämispäällikön tehtävistä. Työuraa kehittämistyön ammattilaisena Leader Suupohjassa hänellä on takanaan 16 vuotta.

- On mahtava jatkaa työtä maaseudun hyväksi. Leader Suupohjan toimistolla työskentelee tiivis ja tehokas työporukka, jota on mukava lähteä luotsaamaan. Edessä on vielä kolme vuotta tämän ohjelmakauden toteutusta, ja ensi vuonna aloitamme toden teolla jo seuraavan ohjelmakauden valmistelun. Olemme saaneet mukaan toimintaamme niin rahoitettujen hankkeiden kuin erilaisten tapahtumien kautta ennätysmäärän uusia toimijoita, ja toivon, että tämä trendi jatkuu tulevaisuudessakin, iloitsee Pihlajaniemi.

Yhdistyksen nykyinen toiminnanjohtaja Paavo Mattila jää eläkkeelle 1.1.2020.

 

Leader-rahoitusta saaneet maaseudun uudet yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin

Selvityksen mukaan Leader-rahoitusta saaneet maaseudun yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin. Yli neljä viidestä Leader-rahoitusta saaneesta tuoreesta yrityksestä oli viiden vuoden jälkeen yhä toiminnassa. Valtakunnallisesti keskimäärin joka toinen uusi yritys ajautuu yritystoiminnan lopettamiseen jo viiden ensimmäisen vuoden aikana. Suomen Leader-ryhmien tekemässä selvityksessä tarkasteltiin toimintansa aloittavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Selvityksessä havaittiin, että jo pienillä investoinneilla syntyy uusia työpaikkoja. Yksi Leader-rahoituksella syntynyt työpaikka maaseudun pienyritykseen maksoi noin 5800 euroa julkisia varoja. Työpaikat syntyivät, kun yrittäjät saivat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja ryhtyivät työnantajiksi. Suomalaisten mediaaniansiolla laskettuna julkinen panos työpaikan syntyyn palautuu verotuloina noin kymmenessä kuukaudessa.

- Vaikuttaisi siltä, että Leader-rahoitus antaa yrityksille merkittävän sykäyksen toimintaan. Korkea prosentti kertoo myös siitä, että paikallisesti on osattu tukea juuri niitä yrityksiä, joiden tuotteille ja palveluille on ollut kysyntää, sanoo Leader-asiamies Heli Walls.

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2007-2013 Leader-yritysrahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen saaneita aloittavia yrityksiä. Rahoitusta saaneista alkavista yrityksistä toiminnassa on vuonna 2019 edelleen noin 88 prosenttia.

Käynnistystuki rohkaisi yrittäjäksi

Kauhajokinen Länsi-Suomen Verkkopalvelut Oy kehittää laajakaistaverkkojen huolto- ja rakentamispalveluita sekä kustannustehokkaita ratkaisuja sähköverkkojen rakentamiseen ympäri Suomen. Leader Suupohja myönsi yritykselle käynnistystuen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vuonna 2011. Yritykselle myönnettiin myös investointitukea tarvittavaan kalustoon.

- Käynnistuki oli yksi ratkaiseva asia että rohkenin yrittäjäksi lähteä. Sillä sai paremmat lähtökohdat aloittamiseen koska riski pieneni tietenkin aavistuksen, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Toni Eeva.

- Näiden vuosien aikana yritystoiminta on kehittynyt erittäin myönteisesti - töitä on riittänyt ja työllistämme 20-25 työntekijää ja alihankkijaa. Olemme pystyneet laajentamaan palvelurepertuaariamme huomattavasti, jatkaa Eeva. 

 

Toni Eevan yritys Länsi-Suomen Verkkopalvelut Oy on yksi kahdestatoista käynnistystukea Leader Suupohjalta saaneista yrityksistä. Kuvat: Toni Eeva/LSVP ja Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä.

Leader-rahoituksella tuetaan maaseudun mikroyrityksiä

Leader-rahoituksella tuetaan muun muassa maaseudun pienempiä yrityksiä uusissa investoinneissa. Rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, jonka hallitus tekee rahoituspäätöksen. Rahoitusta myönnetään Suomen 54-Leader-ryhmässä, jotka kattavat maantieteellisesti koko Suomen. Leader-toiminnan piirissä on puolet suomalaisista.
Selvityksessä tarkasteltiin alkavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vuosina 2007-2013. Yhden Leader-rahoituksella syntyneen työpaikan kustannus on laskettu niistä yrityksistä, joiden saama tukisumma ja työllistävä henkilömäärä olivat tiedossa.

Selvitys tehtiin Leader-ryhmien omien ilmoitusten perusteella. Kyselyyn vastasi 49 Leader-ryhmää, joista kuuden alueella tässä tarkasteltua käynnistämistukea ei myönnetty lainkaan.

 

Numerot hyppysissä

Sarjassamme Leader toimiston väki esittäytyy päästään tällä kertaa tutustumaan taloussuunnittelijaamme Jaana Peltoniemeen.

Jaana tuli taloon alkujaan vuonna 2003 sijaiseksi, mutta on jäänyt sille tielle toimiston vakituiseen kokoonpanoon. Hän on vastannut taloushallinnon sujumisesta Leader Suupohjassa siten jo lähes 16 vuoden ajan - ensin taloussihteerin ja myöhemmin taloussuunnittelijan tittelillä. Kokemusta taloushallinnon tehtävistä häneltä löytyy jo 1990-luvun alusta lähtien. Talouden pyörittämisen lisäksi hän vastaa myös yhdistyksen henkilöstöhallinnosta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.

- Parasta työssäni on sen vaihtelevuus ja monipuolisuus. Jokainen työpäivä on erilainen, aamulla ei tiedä, mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Piristystä työhön antavat tyytyväiset asiakkaat.

Työn vastapainoksi Jaana ulkoilee ja liikkuu monipuolisesti. - Kesäisin pääasiassa pyöräilen, mutta pyöräilykelien loppuessa siirryn lenkkeilemään kävellen sekä jumppailemaan sisätiloihin. Hän nauttii myös matkustelusta, mihin liittyy toive kielten oppimisesta. -Kielitaidosta olisi apua reissatessa ulkomailla.

Alkujaan Jaana on kotoisin Honkajoelta, mutta auton nokka kääntyy työpaikkaa kohti Karijoelta, jossa hän on asunut yrittäjänä toimivan miehensä kanssa 31 vuotta. Aikuiset lapset ovat jo lentäneet opintojen perässä pois pesästä; tytär Turkuun ja poika Poriin. -Vaikka ikää alkaa olemaan jo puolen vuosisataa, tunnen kuitenkin olevani henkiseltä iältäni nuorempi kuin fyysiseltä, naurahtaa Jaana.

 

Suupohjan kylät kiinnostivat Viron kylätoimijoita!

Bussillinen Virolaisia kylä- ja yhdistystoimijoita Etelä-Virosta eli tarkemmin Valgamaan seudulta tuli tutustumaan Suupohjaiseen kylätoimintaan lokakuun alussa 4. - 5 .10.2019.
Virolaisten toiveena oli kuulla Suupohjan alueen kylä- ja yhdistystoiminnasta, elämästä kylissä, hankkeista, joilla kyliä on kehitetty, Älykäs kylä-konseptista Suomessa ja myös luontoon ja Geoparkiin liittyvät toimet kiinnostivat. Tarkoituksena oli myös etsiä uusia yhteistyöteemoja ja selvittää kv -hankemahdollisuuksia.

Kahden päivän aikana kiersimme ympäri Suupohjaa tutustuen mielenkiintoisiin kohteisiin, hienoon luontoomme, tavattiin ihania ja ahkeria kyläläisiä ja erilaisten yhdistysten väkeä, innovatiivisia yrittäjiä ja kekseliäitä "kylähulluja".

Perjantai-aamuna kokoonnuimme yhteiseen tapaamiseen Logistiassa. Aloitimme skype-palaverilla maa- ja metsätalousministeriöön, jossa saimme ruudun toiselle puolelle maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinahon kertomaan Suomen Smart Village-mallista.

 
Skype-yhteys maa- ja metsätalousministeriöön   Esittelyt menossa Logistialla

Älykkäisiin kyliin panostetaan koko EU:ssa

EU:n toimet älykkäille kylille on Euroopan komission huhtikuussa 2017 käynnistämä aloite, jossa panostetaan tulevaisuuden kyliin ja halutaan huomioida digitalisaatiota edistävien investointien, saavutettavuuden ja osaamisen tukeminen. Aloitteessa kannustetaan löytämään aivan uusia ja keskenään risteäviä polkuja maaseudun kehittämisen, aluekehityksen, tutkimuksen, liikenteen, energian ja digitaalisen politiikan sekä eri rahastojen aloilla.
Suomessa on otettu vahva ote Euroopan komission Smart Village -aloitteen jalkauttamiseksi: ensin polkaistiin pystyyn Suomen älykkäin kylä -kilpailu (2018-2020) ja vuoden alusta aloitti Maaseutuverkoston alla myös Älykkäät kylät -työryhmä (2019-2020) digiyhteiskunta-arjen asialla. Työryhmän tavoitteena on kannustaa kyliä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia elinvoimaisuuden edistämiseksi. 

Aamun tapaamisessa esittelimme meidän Leader-ohjelmaamme, Kylille-hanketta, Geopark- ja Kiikarissa kansainvälisyys -hankkeita ja kerroimme kyliin rahoitetuista hankkeista. Kauhajoen kaupungilta Niina Kiprianoff oli kertomassa kaupungin ja kylien/yhdistysten yhteistyöstä ja SEKistä Agnes Szeman kertoi kansainvälisyyskeskus INKAn toiminnasta.  

Iltapäivällä lähdimme oppaamme Ismo Nousiaisen johdolla tutustumaan Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistoon, jossa saimme nauttia Lauhansarven Tepon loihtimat nokipannukahvit ja karpalopullat ja saimme myös paistaa makkarat nuotiolla. Luontoretken jälkeen kävimme myös tutustumassa Kammikylään ja Alpon Savanniin.
Loviisa Kautiainen ja Alpo Koivumäki olivat paikalla esittelemässä savannia ja Kaikki kotona-hanketta. Päivän päätteeksi nautimme yhteisen illallisen Hotelli Kurikassa.

 
Kauhaneva upeassa syysvärityksessä   Savannilla suunniteltiin kansainvälistä työvaihtoa                                          

  
Makkarat maistuivat                                Turvekammilta tähyillään Ruuhinevalle

Lauantaiaamuna hyppäsimme Kurikasta bussiin ja aloitimme päivän tutustumalla Kauhajoella Perheriehaan. Tapahtuma oli kaupungin ja yhdistysten yhteinen tapahtuma, jossa pääsimme tutustumaan yhdistysten toimintaan ja kuulimme myös kaupunginjohtajan puheenvuoron.
Kauhajoella kävimme myös tutustumassa Laidun Herefordin Mini Farm minitoriautomaattiin. Jussi Harju esitteli automaattia, joita löytyy mm. Kauhajoelta ja Seinäjoelta. Automaateissa myydään Laidun Herefordin lihaa, Vatajanrannan juustoja, Carola Sandvikin hilloja ja Sallan villiporon porosipsejä. Automaatit ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa.
– Pientuottajan työvoiman määrä on rajallinen eikä joka paikkaan ehdi. Meillä on nettikauppa ollut jo useamman vuoden, mutta ruoan nettikauppa ei Suomessa ole vielä niin lähtenyt, Harju kertoo. Keski-Euroopassa vastaavia automaatteja jo on. Automaatin hän bongasi YouTubesta ja lähti käymään Saksassa valmistajan tehtaalla. – Siitä se lähti. Tietysti pitää olla vähän puolihulluutta mukana, Harju nauraa. Automaatit kiinnostivat vieraita kovasti ja Jussi kertoi, että niitä on mahdollista toimittaa myös Viroon. Kävimme myös Laidun Herefordin tilalla tutustumassa Hereford-rotuun ja kuulimme myös uudesta lihanleikkaamosta ja jalostamosta, jonka Jussi on perustanut Kainastolle.

 
Perherieha                                                             Mini Farm -vaunu

Bussissa esittelimme kyliämme ja seuraava varsinainen etappi oli Teuvalla Pappilankankaalla, jossa Virolaiset saivat sydämellisen vastaanoton Viljanmaan Kaisulta, Veikolta ja muilta Teuvan Rivakan kyläosastolaisilta ja Komsin kyläyhdistyksen väeltä. Kaisun ja Veikon tapaan ” halasimme niin maan perusteellisesti jokaisen vierailijan”. Kaikki vieraat saivat myös mitalit muistoksi käynnistä, ja tämä tekikin suuren vaikutuksen vieraisiin, niin harvoin vapaaehtoistyötä tekeviä ja kylätoimijoita palkitaan mistään. Mahtava juttu oli myös, että Valgamaalta löytyy myös Komsin kylä ja tästä aloimmekin heti yhdessä suunnittelemaan ”ystävyyskylätoimintaa” ja tutustumismatkaa vastavuoroisesti Valgamaan Komsin kylään. Pappilankaalla olisimme viihtyneet vaikka koko päivän, niin lämmin oli vastaanotto ja haikein mielin jätimme hyvästit ja suuntasimme Saksan Ilpon ja Ruokapirtti67:n lounaan kimppuun.

 
Koko porukka sai mitalit                      Pappilankaalta löytyy myös pussauskoppi


Kyläkierros jatkui lounaan jälkeen Myrkkyyn Vaparille, jossa Tasangon Kim esitteli lukuisia hankkeita, joissa Myrkky on ollut mukana. Erityisesti maauimala ja vapaa-ajanalueen aktiviteetit kiinnostivat. Seuraava pysähdys oli Kauhajoella Päntäneen Nuorisoseuralla, jossa Hanna Torvinen ja Niina Viitamäki kertoivat nuorekkaan yhdistyksen toiminnasta ja hankkeista. Upeat puitteet monenlaiseen toimintaan, ihastelivat Virolaiset. Päivä ei vieläkään ollut päätöksessä, vaan vielä suuntasimme Kurikassa Jyllinkoskelle ja Luovan kylälle. Jyllinkoskella Informaatiotekniikan museo, sähkölaitosmuseo sekä upea luonto ympärillä tekivät vaikutuksen. Museon grammarit, seinäpuhelimet, nokialaiset ja commodoret kirvoittivat muistoja mieleen ja valtava laitteiden kokoelma herätti ihmetystä ja ihailua. Päivän viimeinen etappi oli Luovan nuoriseuralla, jossa saimme nauttia kahvit ja pullat Tuomon esitellessä yhdistyksen projekteja ja hienoksi remontoitua taloa, josta löytyy mm. pimiö, hieno sauna, suurtalouskeittiö ja monenlaisia kokoustiloja.

Virolaisten vierailu oli antoisa kaikinpuolin ja saimme Ailin kanssa hyvää palautetta päivistä. ” Tuija had prepared most interesting programme for us and Aili was the best interpreter! Everyone gave very positive feedback in the bus on our way home. People got new ideas and “power” to continue the work they are doing in their communities. Thank you!”
Vierailu Suupohjassa antoi siis uusia ideoita ja virtaa jatkaa heidän omaa työtään omissa kylissään ja yhteisöissään. Toivottavasti retki poikii yhteistyötä myöhemmin!

  
Ryhmäkuvassa Pappilankankaalla, keskellä Aili ja Tuija  Vanhoja, hyviä ja kestäviä kännyköitä

Tulevaa:

• Valtakunnallisella peliviikolla Walkers Nuorisokahvilan tiloissa Kylille-hanke järjestää peliaiheista toimintaa: WaraRäimiskän pelipäivät Kauhajoella 5.-6.11.2019 klo 15-20.
Pelipäivillä pääset pelaamaan viime vuosituhannen pelikonsoleilla, jättikokoisella ohjaimella ja osallistumaan kisaan. Luvassa myös lautapelejä! Tiistai 5.11. on suunnattu nuorille ja keskiviikko 6.11. alakouluikäisille.

7.11.2019 klo 10 -12 Kurikan kirjastossa "K-50" peliaamu. Pääset testaamaan tabletteja ja virtuaalilaseja aamukahvin kera.

 

• Kirjoja, Ruokaa & Viiniä Jyväskylässä 23.11.2019 retki Jyväskylään
Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteinen Kylille-hanke järjestää retken Jyväskylään Kirja, ruoka ja viini -messuille lauantaina 23.11.
KIRJA Esillä syksyn uutuuskirjat ja kiinnostavat kirjailijat. Keskusteluja, haastatteluja, kirjavinkkausta ja mielenkiintoisia tapaamisia.
RUOKA & VIINI Paikallisia herkkuja ja uusia makuelämyksiä. Näytöskeittiössä ajankohtaisia aiheita ja kiinnostavia ruokakirjailijoita.
Lisätietoa: www.paviljonki.fi/messut/kirja-ruoka-viini/kavijat/ohjelma/
Nautitaan yhdessä messutunnelmasta ja etsitään uusia ideoita! Matkan aikana tutustutaan maakunnan kylätoimintaan, kuunnellaan toiveita ja esitellään tulevia toimenpiteitä.
Paikkoja on rajoitettu määrä!
Kuljetus ilmainen, omavastuu messujen pääsylipusta 10 €. Ruokailut omakustanteisesti.
Lähtö noin klo 8 ja paluu n. klo 19. Reitti: Kauhajoki-Seinäjoki-Ähtäri-Jyväskylä. Tarkempi aikataulu selviää, kun osallistujamäärä on tiedossa.
Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 12.11. mennessä:
Tuija Takamäki p. 040 7055 801 tuija.takamaki@leadersuupohja.fi

 

 

 

 

Energiansäästötoimia pitkin Suupohjaa

Leader Suupohjan uudessa Energia ja turva -teemahankkeessa nujerretaan syksyn koleutta ja pimeyttä kohentamalla yleishyödyllisten yhteisöjen tilojen energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Teemahankkeen 11 alahanketta hyväksyttiin Leader Suupohjan hallituksen kokouksessa 26.9.2019.

Kauhajoen Moottorikerho ry investoi aggregaattiin turvatakseen sähkön saannin mm. kisatilanteissa. Yhteisten tilojen energiatehokkuutta parannetaan lisäksi lämpöpumppuinvestoinnilla sekä ikkunoiden ja ovien tiivistyksellä. Samalla tilojen kulku- ja hätäpoistumisteiden sekä turvakameroiden toimintaa varmistetaan aurinkokennoratkaisuilla.

Kauhajoen Museoyhdistys ry:n alueelle, sisä- ja ulkotiloihin, asennetaan kulun ilmaisimia porttikongiin ja päärakennukseen, sekä kameralaitteet kulun valvontaan pihamaalle. Paloturvallisuuden parantamiseksi asennetaan savu- tai lämpöilmaisin jokaiseen tilaan ja tärkeimpiin tiloihin murtosuojaus.

Muut teemahankkeessa mukana olevat yhteisöt ja investoinnit ovat:
• Myötämäen Vesi Oy, pumppaamon tontin aitaaminen.
• Juonen kyläseura ry, 3 kpl ilmalämpöpumppuja.
• Kauhajoki-Seura ry, 4 kpl turvakameroita laitteistoineen sisä- ja ulkotiloihin.
• Kauhajoen Metsästysseura ry, 3 kpl ilmalämpöpumppuja yhdistyksen eri majoille.
• Horon Nuorisoseura ry, valaistuksen uusiminen yhdistyksen sisä- ja ulkotiloihin.
• Kauhajoen Harjan kyläyhdistys ry, ilmalämpöpumppu.
• Metsäkylän Nuorisoseura ry, 3kpl ilmalämpöpumppuja.
• Kauppilan Metsästysseura ry, ilmalämpöpumppu.
• Kulttuuriyhdistys KATTO!, yhdistyksen rakennuksen rakenteiden tiivistäminen.

Parhaillaan alahankkeet odottavat virallista rahoituspäätöstä ELY-keskuksesta. Kaikkien yhteisöjen toimenpiteet ovat valmiita kesäkuussa 2020.  

 

 

Laidun Hereford Oy:lle uusi leikkaamotila

Vuonna 2011 polkaistiin käyntiin Laidun Herefordin toiminta. Kyseessä on karjankasvattajien yritys omien Hereford-lihatuotteiden markkinointiin. Yritystä pyörittävät Jussi ja Paula Harju Teuvan Äystön kylässä.

– Ostimme tilan 1994 ja aluksi meillä oli lypsykarjaa, mutta siitä luovuttiin 2009. Ensimmäiset ”lainaherefordit” tulivat tilalle 2008, selvittää Jussi Harju.
Harjut tykästyivät rotuun niin, että jo samana vuonna he päättivät ostaa tilalle parisenkymmentä omaa herefordia. Sittemmin määrä on kasvanut, nimittäin nyt tilalta löytyy noin seitsemänkymmentä herefordia.

Ratkaiseva Leader-rahoitus

Nyt yrityksellä on noin 70 erilaista tuotetta, joihin lukeutuvat muun muassa erilaiset jalosteet, kebakot ja hampurilaispihvit.

– Aikoinaan idea lähti juurikin tästä ajatuksesta, että omien tuotteiden suoramyynti onnistuisi, Harju kertoo.

Äystön kylästä lähtee tuotteita ympäri Suomea, mutta pääasiassa Pohjanmaan alueelle ja Helsinkiin.

– Suupohjan alueella meillä kiertää myös myyntikärry.

Leader Suupohjan myöntämällä rahoituksella yritys on saanut leikkaamotilat.

– Rahoitus oli ratkaiseva. Ilman sitä tätä investointia ei olisi tehty, toteaa Harju.

Uuden leikkaamotilan lisäksi yrityksellä on ollut muitakin uudistuksia. Nimittäin jakeluautomaatit on otettu käyttöön.

– Se on vähän niin kuin limsa-automaatti, mutta kutsutaan lähiruoka-automaatiksi. Asiakas voi maksaa kortilla. Tällä hetkellä meillä on pari automaattia Seinäjoella ja yksi myyntikärryssä.

Yrittäjyys tuo vapautta

Yrittäjyydessä on omat haasteensa, mutta se tuo mukanaan myös positiivisia asioita.

– Onhan tämä kilpailtu ala. Kehitystyötä on tehtävä jatkuvasti, jotta yritys pysyy maailman menossa mukana, pohtii Harju ja jatkaa:
– Parasta yrittäjyydessä on sen mukana tuleva vapaus.  

Liadun Hereford Ruokamessuilla 2019

Laidun Herefordin myyntikärry kiertää säännöllisesti ympäri Suupohjaa. Syyskuun alussa kärry pysähtyi Kauhajoen Ruokamessuille.

 

 

Tulossa - oppia videokuvaamiseen kännykällä!

ViestitELLEn-hankkeen digityöpajassa päästään kokeilemaan videokuvaamista kännykällä - tule mukaan oppimaan!
Työpaja järjestetään Teknologiakeskus Logistian Inno-labrassa (2.krs) tiistaina 5.11. klo 18-20.30. Ilmoittautumiset tarjoilujen vuoksi 1.11 mennessä: marjukka.makinen@kuudestaan.net tai mirka.maki-kala@leadersuupohja.fi

 

 

Miten valaisisin ulkotilat?

Miten järjestää valaistus ulkotiloissa? Miten valaisisin nuorisoseuran pihan ja sisäänkäynnin? Mitä tehdä pimeälle parkkialueelle?

Tule kuulemaan  vinkit pihavalaistuksen mahdollisuuksista ja testaamaan valoja käytännössä maanantaina 11.11. klo 18 Kainaston Onnelaan (Lehtimäentie 1, Kainasto). Asiantuntijana paikalla Jukka Asp, KVS Valaistussuunnittelu Oy.

Pyydämme ilmoittautumisia kahvituksen vuoksi 7.11. mennessä Reetta Yli-Hynnilälle reetta.yli-hynnila@leadersuupohja.fi tai p.040 171 5600
Tilaisuuden järjestää Leader Suupohja/Pihat ja pientareet -hanke.  

 

 

Pappilankangas liikuttaa

Millainen on lähiliikuntapaikan merkitys?
Katso, mitä Pappilankankaan ympäristössä Teuvalla liikkuvat tähän vastaavat!

Viimeisen neljän vuoden aikana eteläpohjalaiset Leader-ryhmät ovat rahoittaneet yli 200 harrastuspaikkoja koskevaa investointia Etelä-Pohjanmaan alueelle. Aikamoista!

 

Seuraa Leader Suupohjaa seuraavista kanavista:

www.leadersuupohja.fi
www.facebook.com/suupohjankehittamisyhdistys
twitter.com/sky_ry
www.instagram.com/leadersuupohja
www.facebook.com/groups/seikkailesuupohjassa
Youtube: Leader Suupohja