Leader Suupohjan sähköinen uutiskirje 3/2017 

 

Kylille-hanke saa jatkoa

Eteläpohjalaisten Leader-ryhmien yhteinen kylien aktivointihanke Kylille on saanut kahden vuoden jatkohankkeen. Uudessa Kylille II-hankkeessa painopisteinä ovat muun muassa kansalaistaidot muuttuvassa maakunnassa, digitaalisuus palveluiden ja viestinnän välineenä, kyläturvallisuus ja varautuminen sekä luonto ja kulttuuri.

Hankkeen avulla lisätään maaseudun asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä sekä parannetaan palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja vähennetään alueellisia eroja ydinmaaseudun ja keskustaajamien välillä. Tavoitteena on myös lisätä kylien ja eri yhdistysten välistä yhteistyötä. Hankkeella toteutetaan kylien toimijoiden tahto- ja osaamiskartoituksia sekä selvitetään mitä omaa osaamistaan yhdistykset voivat jakaa muille yhdistyksille. Hankkeella edistetään sähköisten palveluiden kehitystä ja käyttöönottoa digitaalisuuden avulla mm. järjestämällä erilaisia matalan kynnyksen teemoittaisia tapaamisia. Lisäksi toteutetaan kylien turvallisuus- ja varautumissuunnitelmia sekä lisätään kylien luontokohteiden, kulttuuritapahtumien ja kotiseudun tunnettuutta.

– Hankkeessa on mukana neljä eri Leader-ryhmää, joista jokaiselle on valittu oma teemansa. Hankkeessa on neljä pääteemaa ja jokainen ryhmä kantaa päävastuun yhdestä teemasta. Suupohjan alueen teemana on digitaalisuus palveluiden ja viestinnän välineenä, kehittämissuunnittelija Tuija Takamäki kertoo. Jokainen hankevetäjä kerää ensin omasta vastuuteemastaan kaikki tarvittavat pohjatiedot, toteuttaa teeman toimenpiteet ensin omalla alueellaan ja dokumentoi onnistumiset ja epäonnistumiset. Tämän jälkeen teeman toimenpiteet ja toteutustavat muokataan kunkin ryhmän alueille sopiviksi ja ne toteutetaan jokaisen Leader-ryhmän alueella, koko Etelä-Pohjanmaalla.

Etelä-Pohjanmaan Kylille-hankkeen puuhanaiset koolla. Suupohjassa Kylille-hanketta vetää Tuija Takamäki (alh. vas.), Aisaparilla Päivi Kultalahti (ylh. vas.), Kuudestaan alueella Jaana Sippola (ylh. oik.) ja Liiverillä Irma Kortesuo (alh. oik.).

Teknisten laitteiden ja sähköisten palvelujen lisääntyessä ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän tietoa, osaamista ja rohkeutta uusien laitteiden ja palvelujen käyttöönotossa. Hankkeella halutaan tuoda helpotusta tähän haasteeseen. Toteutettavia teemoja on Takamäen mukaan useita. Alussa tehdyn tarvekartoituksen pohjalta aiotaan pitää muun muassa neuvontatilaisuuksia, joissa keskitytään tiettyihin kokonaisuuksiin. Jokaisen tilaisuuden sisältö mietitään sen mukaan, missä asioissa ihmiset kokevat tarvitsevansa eniten apua.

– Sisältöjä voi olla esimerkiksi ikäihmisten perusosaaminen, tietoturvallisuusasiat, mobiiliyhteydet, pilvipalvelut tai vaikka pankkiohjelmien käyttö-opastus. Erilaisia tilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan ainakin viidestä teemasta, Takamäki kertoo omasta vastuuteemastaan, digitaalisuudesta.

Yksi hankkeen teemoista on kiertävät digikahvilat, joita järjestetään kylien kokoontumispaikoissa, kuten kylätaloilla. Digikahviloista saa henkilökohtaista neuvontaa esimerkiksi erilaisten laitteiden tai sovellusten käytöstä.

– Ideana on, että digikahvilat ovat matalan kynnyksen oppimispaikkoja, joissa jalkautetaan henkilökohtainen neuvonta lähelle käyttäjiä. Digikahvilaan voi tulla muuten vain kahville ja tapaamaan tuttuja, vaikkei apua digiasioissa tarvitsekaan. Halutessaan voi kuitenkin samalla kysyä mieltä askarruttavista asioista, Takamäki toteaa. Tavoitteena on tuoda digitaalisuutta kylille ja sellaisille kohderyhmille, joille ei digilaitteiden käyttäminen ole niin tuttua. Samalla pyrimme digitaalisuuden avulla edesauttamaan kylillä asumista ja lisäämään yhteisöllisyyttä.

Hankkeessa halutaan hyödyntää myös nuorten osaamista digiasioissa. Yritämme saada nuoria mukaan mentoreiksi neuvontatilaisuuksiin. Siten voimme samalla lisätä sukupolvien välistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä.

Hankkeen myötä voidaan kokeilla myös erilaisia virtuaalisia harraste- ja kyläpäiviä. Päivien tarkoitus on tarjota kyläläisille uudenlaisia harrastusmahdollisuuksia.

– Monissa paikoissa voi olla vetäjäpula, eikä ohjaajaa saada lähtemään pitkän matkan päästä muutaman osallistujan vuoksi. Virtuaalitunnit voisivat olla ratkaisu tähän ongelmaan ja samalla ne toisivat enemmän vaihtoehtoja harrastamiseen kylien asukkaille, Takamäki ideoi.

Myös kansalaistaidot, kyläturvallisuus ja varautuminen sekä luonto ja kulttuuri -teemat ovat hankkeessa mukana ja toteutetaan myös Suupohjan alueella digitaalisuus-teeman lisäksi. 

 

Lauhanvuori-Hämeenkankaan Geopark anomus jätetään Unescolle ensi vuonna- Unescon avulla haetaan tunnettuutta

Suunnitteilla oleva Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark -kokonaisuus tarjoaa toimintamallin alueen luontomatkailun edistämiseksi. Geoparkiksi voidaan nimetä aluekokonaisuus, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyntikohteita. Geopark-aluekokonaisuuden keskeinen ajatus on kehittää aluetta ja sen paikallistaloutta, lisätä koti- ja ulkomaisten matkailijoiden saapumista alueelle ja kehittää alueen omaan tarinaan liittyviä laadukkaita palveluja ja tuotteita.

Kauhanevan pitkoksia. Kuva: Terttu Hermansson

Lauhanvuori-Hämeenkankaan alueella on pitkäjänteisesti parannettu luontomatkailun edellytyksiä. Tienvarsiopasteet ovat merkittävästi helpottaneet saavutettavuutta, nuotiopaikkoja on rakennettu ja pitkospuita on korjattu. Lisäksi on tuotettu uutta esittelymateriaalia ja maasto-opasteita sekä pystytetty uusia infopisteitä eri puolille aluetta.

Geopark statuksen myöntämisen yhtenä tärkeänä kriteerinä on statuksen saaneen alueen matkailijoille tarjottavat palvelut. Lokakuussa alkaneen Lauhanvuori-Hämeenkankaan Geopark -alueen matkailupalvelujen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on mm. parantaa alueen matkailutoimijoiden palveluntarjontaa, tiivistää heidän yhteistyötään, edistää viestintää ja markkinointia sekä luoda alueelle uusia Geopark brändiin sopivia matkailutuotteita ja -palveluita. Tavoitteena on ottaa käyttöön yhteinen digitaalinen tilausjärjestelmä, jonka avulla alueelle saapuvat kaikki matkailijat ja paikallinen väestö voivat löytää tarvitsemansa palvelut yhdeltä sivustolta. Näitä voivat olla ruoka, majoitus, tapahtuma- ja muut ohjelmapalvelut sekä käyntikohteet.

Suonäkymää Lauhanvuorelta. Kuva: Terttu Hermansson.

Hankkeen toimialueena on Leader Suupohjan ja Leader Pohjois-Satakunnan kuntien lisäksi Parkano, Kihniö ja Ikaalinen. Hanke kestää vuoden 2018 loppuun.

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark hakemuksen jättämiseen tähtääviä käynnissä olevia hankkeita on käynnissä useita. Ne liittyvät mm. alueen rakentamiseen ja geologisiin arviointeihin. Lisäksi on käynnissä ja suunnitteilla muitakin hakemusta tukevia kansainvälisiä hankkeita, jotka liittyvät ruokaan ja ympäristökasvatukseen. Hankkeita toteutetaan yhteistyössä Leader Suupohjan, Leader Pohjois-Satakunnan, Metsähallituksen, alueiden kuntien ja myös ProAgrian ja Satafood Oy:n kanssa. Hankkeita rahoittavat myös Ely-keskus, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus.

Mikä on Geopark?

Geopark on verkosto, joka toimii Unescon suojissa. Unesco on Yhdistyneiden Kansakuntien itsenäinen koulutuksen, tieteen ja kulttuurin järjestö, joka tunnetaan myös maailmanperintökohteistaan.

Geopark statuksen voi saada hakemuksen ja arvioinnin jälkeen. Maailmanlaajuisessa Geopark verkostossa on 127 jäsentä 35 maasta, joista Euroopassa 69. Pohjoismaissa Norjassa on 2, Tanskassa 1 ja Islannissa 2. Suomessa toimii maailman pohjoisin Geopark, Rokua Geopark, joka on myös toistaiseksi Suomen ainoa Geopark statuksen saanut. Hakemuksensa Unescolle jättää tämän vuoden marraskuussa Saimaa Geopark ja myös Salpausselkä tähtää jäsenyyteen.

Lauhanvuori Geopark matkailupalvelujen kehittäminen -hankkeesta antaa lisätietoa hankesuunnittelija Kirsti Vuori, kirsti.vuori@leadersuupohja.fi ja puhelin 040 861 5175, www.leadersuupohja.fi

www.lauhanvuoriregion.fi, www.rokuageopark.fi, www.saimaageoparkproject.fi,
http://www.unesco.org/new/en/natural-sciences/environment/earth-sciences/unesco-global-geoparks/

 

 

TUUmasta TEEmaan

TUUmasta TEEmaan -teemahankkeen hakija oli Suupohjan Kehittämisyhdistys ry – Leader Suupohja. Hanke oli tarkoitettu Leader Suupohjan toiminta-alueella (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva) toimiville julkis- tai yksityisoikeudellisille yhteisöille tai säätiöille. Tuettavan kohteen tuli sijaita Leader Suupohjan toiminta-alueella tai hyödyn tuli kohdistua toiminta-alueen asukkaisiin. Hankemuoto oli yleishyödyllinen investointihanke.

Teemahankkeen toimenpiteiden eli alahankkeiden tuli sisältää harrastustoimintaan, liikuntaan tai vapaa-aikaan liittyviä yhteisessä käytössä olevia investointeja, kuten kone-, laite- tai välinehankintoja, pienimuotoisten liikunta- ja harrastuspaikkojen rakentamista ja korjaamista tai rakennuksen/rakennelman hankintaa. Investointien tuli kohdistua yleishyödylliseen toimintaan.

Teemahankkeella voitiin toteuttaa toimenpiteitä, joiden kustannusarviot olivat 1 500 - 15 000 € ja tukipro-sentti oli 65 %. Teemahankkeessa toteutettavat alahankkeet valittiin ennalta sovittujen valintakriteerien perusteella. Painotus oli ensisijaisesti niissä hankkeissa, joilla luotiin uutta toimintaa alueelle ja hankkeilla, jotka olivat liian pieniä toteutettavaksi itsenäisinä investointihankkeina.

Kauhajoen moottorikerho ry kehitti seuran junioritoimintaa hankkimalla teemahankkeen kautta microspeedway- ja minicrossipyöriä.

Kauhajoen Evankelisen opiston kannatusyhdistys ry hyödynsi teemahanketta Radio Scoopin studion rakentamiseen ja radiotoimintaan liittyvien laitteiden hankkimiseen.

Toteutetut hankkeet:

1. Air Pilot ry 15000,00 €
2. lkkeläjärven Nuorisoseura ry 3000,00 €
3. Kauhajoen Evankelisen opiston kannatusyhdistys ry 15000,00 €
4. Kauhajoen moottorikerho ry 9785,00 €
5. Kehittyvä Karijoki ry 4369,00 €
6. Kokon kyläseura ry 14075,00 €
7. Kurikan kaupunki 2972,00 €
8. Kurikan Punttiklubi KPK ry 7006,29 €
9. Kurikan Ryhti ry 5989,70 €
10. Kurikka Tennis-Club ry 2250,00 €
11. Kärjenkosken kyläseura ry 15000,00 €
12. Mietaan Nuorisoseura ry 15000,00 €
13. Myrkyn Yksityisratsastajat ry 13765,70 €
14. Norin Nuorisoseura ry 4809,60 €
15. Rasti-Kurikka ry 14145,79 €
16. Suupohjan Frisbeeurheilijat 15000,00 €
17. Suupohjan Latu ry 4227,69 €
18. Tuiskulan Kyläseura ry 5089,53 €

TUUmasta TEEmaan -hankkeen toteutusaika oli 10.12.2015-31.10.2017. Toimenpiteiden hakuaika oli 7.1.-15.2.2015. Rahoitettujen toimenpiteiden toteutusaika oli teemahankkeen päätöksestä tai hakijan omalla riskillä tuensiirtosopimusten allekirjoituspäivämäärästä 31.7.2017 saakka. Kaikki hakijat saivat toteutettua toimenpiteensä määräaikaan mennessä.

 

 

Kiertävä kahvila - tietoa, taitoa ja yhdessäoloa!

Olemme järjestäneet 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Kiertävä kahvila -tapahtumasarjaa Suupohjan ja Kurikan alueella.
Kiertävän kahvilan tavoitteena on tuoda tietoa palveluista kylille ja tuoda kyläläiset yhteen mukavan yhdessäolon merkeissä.

Vuoden aikana järjestämme 11 tapahtumaa 5 kunnan alueella. Iltojen ohjelmassa on ollut mm. lyhyitä tietoiskuja palveluistamme ja hankkeidemme toiminnasta sekä värikkäitä taide-, teatteri- ja musiikkiohjelmanumeroita. Jokaisessa illassa on ollut mukana myös pieni kansainvälinen osio maahanmuuttajan puheenvuoron tai kuvaesityksen kautta sekä tarjoilun muodossa.

Tapahtumia organisoivat Leader Suupohjan Kylille - ja SEK:n Kulttuurikylpy –hankkeet ja vaihtelevasti mukana ovat olleet myös Digitaalinen maaseutu sekä Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran Kotiseutu Kotoisaksi- ja Kulttuuribuumi-hankkeet.

Kiertäviä Kahviloita on toteutettu tämän kevään ja alkusyksyn aikana jo kahdeksan kertaa ja vielä kolme tapahtumaa on tulossa syksyn aikana.

Jo pidetyt Kiertävät kahvilat:
16.3 Vanhakylä, Isojoki
28.3 Pappilankangas, Teuva
11.5 Keskikylä, Jalasjärvi
24.5 Metsäkylä, Jurva
10.6 Perälä, Teuva
26.8 Jyllinkoski, Kurikka
28.9 Luopajärvi, Jalasjärvi
26.10 Kainasto, Kauhajoki

Tulevat tapahtumat:
31.10 Päntäne, Kauhajoki
8.11 Luovankylä, Kurikka
15.11 Myrkky, Karijoki

Kainaston Onnelassa Kauhajoella pidettiin tämän vuoden kahdeksas Kiertävä Kahvila torstaina 26.10. Tietoiskuja palveluistaan tarjosivat Leader Suupohjasta Tuija Takamäki ja Mirka Mäki-Kala, SEKistä Inkan toiminnasta kertoivat Helmi Tuominen ja Agnes Szeman. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran Kulttuuribuumi! -hankkeen vetäjä Eija Niemistö kertoi hankkeen tarjoamista harrastusmahdollisuuksista.

Esmeralda Antila kertoi välittömään tyyliinsä omasta maahanmuuttajan polustaan Dominikaanisesta tasavallasta Kauhajoelle. Jo noin 30 vuotta yhdessä esiintynyt Lauluyhtye Nostalgia viihdytti yleisöä monipuolisella ohjelmistollaan.

Esmeralda Antila

Lauluyhtye Nostalgia

 

 

 

Puuidealta modernia parvekerakentamista kerrostaloihin

Puurakenteiset kerrostaloparvekkeet ovat sitä uutta, jolla kerrostalorakentamisessa nyt erotutaan. 

- Puuparvekkeiden rakentamiselle näyttäisi olevan tilausta. Puulla on hyvä vire. Parvekerakentamisessa se on kustannustehokas, ekologinen ja moderni materiaali, jonka etuna on lisäksi keveys, toteaa Puuidean toimitusjohtaja Jouko Rintala.

Puuidea rakentaa moduuliparvekkeet CLT:stä eli ristiin liimatuista puulevykerroksista tehdyistä levyistä. CLT muodostaa parvekkeiden kantavan rungon – lattiat, seinät ja mahdolliset katot. Sen valttina ovat materiaalin hyvät jäykkyysominaisuudet.

Parvekkeet rakennetaan tehdastiloissa, säältä suojassa, mikä lyhentää työmaa-aikaa merkittävästi. Ne on mahdollista saada rakennuskohteeseen joko valmis- tai elementtitoimituksena. Puuparvekkeiden etuina on niiden muunneltavuus perustamisessa. Ne voidaan ripustaa suoraan seinälle ilman perustusta maanpinnasta tai perinteisempään malliin parveketorni tyyppisesti. Parvekkeet sopivat sekä puu- että betonirunkoisiin kerrostaloihin.

Puuidean parvekemoduuleita on mahdollista pystyttää kahdeksan päivässä.

- Tietyt ratkaisut ovat moduuliparvekkeiden rakentamisessa vakioita, mutta yksilölliseen toteutukseen on mahdollisuus. Muokattavissa ovat muun muassa parvekkeen koko, seinät ja aukot, lasitukset, pintamateriaalit ja värit parvekkeen ulko- ja sisäpinnoilla. Puu voi olla myös vain runkomateriaali, mikäli asiakas niin haluaa, kertoo Rintala.

Puuidean Woodia-malliston parvekkeissa yhdistyvät asukkaan, arkkitehdin ja rakennussuunnittelijan näkövinkkelit. Puuta halutaan käyttää kerrostalojen parvekerakentamisesta muun muassa arkkitehtuurisista ja rakenteellisista syistä, mutta Puuidealle tärkeää on myös asukasnäkökulman huomioiminen. - Parveke voi olla käytännöllinen ja ilo silmälle, ikään kuin olohuoneen jatke, Rintala toteaa.

Parvekemoduulit voidaan sijoittaa vapaasti julkisivulle, mikä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia tilasuunnitteluun.

Puuidean puuparveketuotanto on käynnistynyt noin vuosi takaperin. Referenssikohteita löytyy jo muun muassa Seinäjoelta ja Helsingistä. – Prosessi lähti lentoon ideasta, jonka mahdollisuuksia selviteltiin markkinaselvityksen avulla. Kun sopiva segmentti löytyi, alkoi rakennesuunnittelu, yksi projektin keskeisimmistä vaiheista. Myös arkkitehtipuolelle haettiin sopivaa kumppania.

Yritystukea Leader Suupohjasta Puuidea Oy on hakenut nyt toistamiseen. – Aiemmin haimme tukea piharakennusmalliston perustamiseen, nyt kuluvana vuonna parvekemalliston suunnitteluun ja markkinaselvitykseen, Rintala kertoo.

Idearikkaalla yrittäjällä on aina jotain suunnitelmia takaraivossa, mutta nyt keskitytään viemään tämän hetkistä tuotantoa eteenpäin. Kauhajoen CLT Plant Oy:n toimitusten käynnistymistä Rintala odottaa. - Toivon sen tuovan joustavuutta ja kustannustehokuutta toimituksiin. Hienoa, että tälle alueelle saatiin tämän kokoluokan tehdasinvestointi, kiittelee Rintala.

Puuidea

  • www.woodia.fi
  • Toiminta alkanut vuonna 2014
  • Yrityksen kotipaikka Teuva
  • Tuotanto
    • City- ja Classic-mallistot piharakentamiseen (mm. leikkimökit, vierasmajat, pihasaunat, puuceet ja varastot)
    • Woodia puuparvekkeet ja moduulit (suunnittelu, valmistus ja asennus)
  • Verkkokauppa piharakennusten kuluttajakaupan kanavana vuodesta 2014

 

 

Uudet Tuulet -blogipalsta

Uudet Tuulet -blogipalstan tämän kertaisesta kirjoituksesta vastaa Elinvoimainen #Suupohja viestii -hankkeen seututiedottaja Anu Mäntylä.

”Ikkunat auki Eurooppaan”. Tätä tunnuslausetta käytti 1920-luvulla vaikuttanut kirjailija- ja taiteilijaryhmä Tulenkantajat. Kapinahenkinen ryhmä oli hyvällä tavalla röyhkeä ja rohkea. ”Korpikulttuurista” eroon pyrkimistä ohjasi usko tulevaisuuteen, positiivinen perusmieliala sekä maanlaajuinen näkyminen muun muassa ennakkoluulottomien keskustelunavausten ja taiteen tekemisen kautta.

Tejukassa 11.10.2017 haastatellun Tupenkylässä asuvan Juha Järvisen mukaan ’suomalaisissa kylissä ei ole mitään, eli juuri sitä mitä miljoonakaupungeista Suomeen matkaavat haluavat’. Omien sanojensa mukaan hän itsekin asuu keskellä ’ei mitään’. Siitäkin huolimatta, ja juuri siksi kansainvälisten medioiden kiinnostus on herännyt aina Japania ja Yhdysvaltoja myöten.

Entä miten 20-luvun kulttuuritoimijat ja 2010-luvun tupenkyläläinen sitten liittyvät toisiinsa? Tulenkantajien ja Järvisen näkökulmista lähestyttynä maaseutualueiden viestintään ja markkinointiin saataisiin uutta paloa. Se, mikä saattaa itsellemme näyttäytyä itsestäänselvyytenä on jotain, mistä muualla ollaan valmiita maksamaan. Positiivisesti kanavoitu omintakeisuus ja eri tavalla tekeminen rakentavat mieleenpainuvaa julkikuvaa niin yksittäisestä henkilöstä kuin kokonaisista maantieteellisistä alueista.

Elinvoimainen #Suupohja viestii –hanke käynnistyi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hallinnoimana elokuun alussa. Hankkeen toiveikas tavoite on puhaltaa tuli seutukunnan soihtuihin ja saada alueen asukkaat, kolmannen sektorin toimijat, yritykset sekä yhteistyöorganisaatiot viestimään väkevästi ja ylpeästi omasta toiminnastaan – yhdessä. Vahva alueellinen yhteistyönä tekeminen kun tuo elintärkeää näkyvyyttä sekä antaa taatusti paremman pohjan osaamisen ja tekemisen viennille alueemme ulkopuolellekin.

Onko seutukuntamme luonnoltaan ja ilmapiiriltään inspiroiva ympäristö, otollinen maaperä uusien ideoiden kasvaa ja kehittyä. Onko Suupohja nenänjälki ikkunassa, omissa oloissaan seisahtuneessa ilmassa? Vai ikkuna sepposen selällään, kutsuen meirän mukulat ja krannin kakaratki avosylin mailleen tyrskäämähän? Mikä oikeastaan on Suupohja, ja miksi se on? Näihin kysymyksiin pyritään hankkeelle asetetuissa tavoitteissa ja toimenpiteissä vastaus löytämään.

Paljon on kysymyksiä, mutta yksi on varmaa. Jokainen suupohjalainen on tulenkantaja. Yksin suupohjalainen päättää mitä seutukunnan klasiista sisälle kuikuuleva näköö.

 

 

Leader-tilannekatsaus

Leader Suupohjan hallitus on kokoontunut tämän vuoden aikana tähän mennessä seitsemän kertaa. Kokoukset pidetään kesäaikana toiminta-alueen eri kunnissa ja talviaikaan pääosin Kauhajoella. Leader Suupohja on vastaanottanut varsinaisia hankehakemuksia vuoden aikana 64 kpl, joista puolet on ollut yritystukia. Suurin osa hakemuksista on jätetty Hyrrä-järjestelmän kautta. Hallitus on käsitellyt varsinaisten hankehakemusten lisäksi useita hankeaihioita.

Suupohjan Kehittämisyhdistyksen uusi hallitus vahvistettuna hallinnon edustajilla.

Rahoitusta on vielä loppuvuodelle ihan hyvin jäljellä eli hakemuksia voi vielä tällekin vuodelle jättää sisälle. Ensi vuonna saamme käyttöömme taas uuden rahoituskehyksen, joka on vuoden 2018 osalta arviolta noin 1,2 M€ (julkinen rahoitus). Tähän tulee vielä lisäksi tältä vuodelta mahdollisesti siirtyvät varat sekä mahdollinen lisäkehys, jota olemme maa- ja metsätalousministeriöltä hakeneet.

Vuoden 2017 viralliset rahoituspäätökset

Leader Suupohjan hallituksen hyväksymistä hankkeista 37 on saanut tämän vuoden puolella virallisen rahoituspäätöksen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Päätöksistä kielteisiä on ollut viisi ja hakijan pyynnöstä peruttuihin hankkeisiin ilmoituksia neljä.

Päätöksen saaneet yritystuet:

  • Kauhajoen Palvaamo Oy: Tuotannon tehostaminen, Kauhajoki
  • Ab Horseman Finlandia Oy: Talliprojekti, Teuva
  • Rintaluoma Oy: Tehokkuus ja työhyvinvointi, Teuva
  • Puuidea Oy: Moduulirakenteisen parvekemalliston suunnittelu ja tuotteistaminen, Teuva
  • Suupohjan Perunalaakso Oy: SPL Kuorimaprosessin kehittäminen, Karijoki
  • Jukka Leppäniemi Oy: Investointihanke, Teuva
  • Ikari Steel Oy: Ikari Steel starttipaketti, Kurikka
  • Luottohuollot Oy: Luottohuollot Oy:n investointituki, Kurikka
  • E. Latvala Oy: Hallirakennuksen hankinta, Kurikka
  • KotipasSari: Omat toimitilat toiminnan laajentamiseksi, Kauhajoki
  • Dymont Installation Oy: Dymont Installationin laitoshuoltopalvelun investoinnit, Kauhajoki
  • JM-Valu Oy: Briketöintikoneen hankinta, Isojoki
  • Länsi-Suomen Verkkopalvelut Oy: Uusien teknologioiden implementointi Suomeen, Kauhajoki
  • Tahto Design Oy: Investointituki, Kurikka
  • PSL Hietaranta Oy: Ruiskuautomaatin hankinta, Kauhajoki
  • Neviso Oy: Asiakaspalautteen hankkiminen yrityksen kansainvälistymistä varten, Kauhajoki
  • Valkoinen Puu Oy: Coffee Box, Kauhajoki

Päätöksen saaneet hanketuet:

  • SeAMK Oy: Maito-Kurikka, Kurikka
  • Kauhajoen 4H-yhdistys ry: Työelämän tähti, Kauhajoki
  • Teuvan kunta: Meidän Teuva yhdessä, Teuva
  • Raittiusyhdistys Kipinä XXII ry: Kipinää kylälle, Teuva
  • Jurvan koulukunta-Jurva School ry: REDO Jurva Residence Workshop, Kurikka
  • Teuvan Luovankylän MTK ry: Kylätuvan ympäristö, Teuva
  • SEK: Elinvoimainen Suupohja viestii, Suupohja
  • SEK: Biokaasulaitoksen esiselvityshanke, Suupohja
  • Etelä-Pohjanmaan Flipperi klubi ry: Flipperihanke, Kurikka
  • Kurikan kaupunki: Streetworkout-liikuntapuisto, Kurikka
  • Etelä-Pohjanmaan Murreseura ry: Kaksipa poikaa Kurikasta, Kurikka

Leader Suupohjan hallitus kokoontuu tämän vuoden puolella vielä ainakin kerran 30.11.2017 (hakemuksien oltava valmiina 13.11. mennessä). Hankehakemukset tulee olla valmiina kokouskäsittelyä varten kahta viikkoa ennen maanantaihin mennessä joko Hyrrä-järjestelmässä tai paperisena Leader Suupohjan toimistolla.

Valtakunnallinen hankerekisteri

Hanke- ja yritystukien haku, raportointi ja maksatukset tapahtuvat pääsääntöisesti sähköisenä Hyrrässä. Maksatuksen voi jättää paperisena, mikäli itse hankehakemuskin on jätetty paperisena.

Maaseutuvirasto pitää yllä valtakunnallista hankerekisteriä, josta voi selailla tietoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 rahoitetuista kehittämishankkeista sekä yritystuista. Tiedot hankerekisteriin tulevat Maaseutuviraston hallinnoimasta tietojärjestelmästä ja päivittyvät kerran vuorokaudessa. Linkki hankerekisteriin: http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tietopalvelut/Sivut/Hankerekisteri.aspx.

 

 

Seuraa Leader Suupohjaa seuraavista kanavista:

www.leadersuupohja.fi
www.facebook.com/suupohjankehittamisyhdistys
twitter.com/sky_ry
www.instagram.com/leadersuupohja
www.facebook.com/groups/seikkailesuupohjassa
youtube